top of page
  • Writer's pictureIlkka Hanskin Luontoverkko

Vuosi 2021 on luonnon ja ilmaston supervuosi

Tutkimustiedon viesti on selvä: voimme vielä hillitä ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä, mutta toimiin on tartuttava nyt. Tänä vuonna ihmiskunnalla on edessään monta mahdollisuutta muuttaa suuntaa.


Koronapandemia teki viime vuodesta varsin poikkeuksellisen. Myös ilmastopolitiikassa ja luonnonsuojelussa moni suunnitelma muuttui, ja tärkeä kokous siirtyi. Toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi on ryhdyttävä nyt.


Paljon toivoa kohdistuu kansainväliseen yhteisöön. Maailman johtajat kokoontuvat ensin lokakuussa Kiinan Kunmingissa YK:n biodiversiteettikokoukseen, jossa he päättävät uusista kansainvälisistä luonnon monimuotoisuustavoitteista vuoteen 2030. Tavoitteisiin ja etenkin suunnitelmiin niiden toteuttamiseksi kohdistuu paljon odotuksia, sillä edelliset tavoitteet jäivät saavuttamatta. Vuonna 2010 maailman maat sopivat, että vuoteen 2020 mennessä luonnon köyhtyminen pitää saada loppumaan. Sukupuuttoaalto ja luonnon monimuotoisuuden kato ovat kuitenkin kiihtyneet. Jotta uusilta epäonnistumisilta vältytään, valtioiden tulee allekirjoittaa sitova, 30 prosentin suojelutavoite, joka koskee maapallon kaikkia maa-, sisävesi- ja merialueita.


Toinen tärkeä kokous on edessä marraskuussa Glasgow’ssa, kun edessä on odotettu YK:n ilmastokokous. Kokouksessa käsitellään valtioiden sitoumuksia vähentää päästöjä. Maiden piti päivittää sitoumuksensa viime vuonna, ja kokouksessa arvioidaan, miten hyvin nuo sitoumukset riittävät rajoittamaan maapallon lämpenemistä. Päästövähennyssitoumusten on oltava riittäviä.


Suomessakin tehdään tänä vuonna päätöksiä, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia luontoon ja ilmastoon. Tällä hetkellä on käynnissä monta eri lakihanketta, jotka vaikuttavat ympäristöön. Yksi olennaisimmista uudistettavista laeista on yli 20 vuotta vanha luonnonsuojelulaki. Myös ilmastolakia sekä maankäyttö- ja rakennuslakia päivitetään paraikaa. Myös erittäin tarpeellinen vesilain uudistus on käynnistymässä. Tällä hetkellä vesilaki sallii jopa 700 padon olemassaolon ilman, että kenenkään tulee huolehtia vaelluskalojen ja muiden lajien pääsystä padon yli tai ohi.


Niin kotimaisissa kuin kansainvälisessä päätöksenteossa tulisi muistaa päätösten läpileikkaavuus ja kokonaisheikentämättömyyden periaate – lakeihin ja sitoumuksiin ei tule säätää kohtia, jotka mahdollistavat luonto- ja ilmastovaikutusten huomiotta jättämisen. Kotimaisessa lainsäädännössä voimme luoda aidosti luontomyönteistä Suomea.

Suomessa hallitukselta odotetaan muutenkin tekoja. Nykyinen hallitusohjelma sisältää kovia ilmasto- ja luontotavoitteita. Niiden saavuttaminen on alkanut osittain yskähdellen, ja siksi hallitukselta vaaditaan nyt tehokkaita toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Ilmasto- ja luontotoimilla voimme elvyttää myös koronapandemiasta kärsinyttä taloutta: esimerkiksi investoinnit kestävään ja puhtaaseen energiaan, energiatehokkuustoimien lisääminen, luonnonsuojelun tehostaminen ja ympäristölle haitallisten tukien karsiminen edistävät kaikki niin ihmisten kuin luonnon hyvinvointia. Suomen on huolehdittava luontomyönteisten toimien toteutumisesta myös EU:ssa ja muissa kansainvälisissä neuvottelupöydissä.


Paljon on siis pöydällä, ja myös meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Kansalaiselle tärkeä vaikuttamisen paikka on edessä huhtikuun kunnallisvaaleissa. Niissä voimme antaa äänemme ehdokkaille, jotka edistävät luonnon köyhtymisen ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kun yhdistämme voimamme ja kiritämme poliitikkoja, saamme suurimman vaikutuksen aikaan.


Liisa Rohweder

WWF Suomen pääsihteeri

134 views
bottom of page