Mitä sinulle tulee ensimmäiseksi mieleen, kun kuulet sanan ”kotiseututyö”? Kuulostaako tosi vanhanaikaiselta? Nouseeko mieleen koominen kuva kesäisellä kylänraitilla astelevasta ylioppilaasta, jonka kutreilla keikkuu valkolakki, kädessä heiluu perhoshaavi ja selässä kannettava tuohikontti pursuaa kyläläisiltä kerättyä kansanrunoutta? Ehkä näin olikin joskus Suomi-filmin kulta-aikaan, mutta kotiseututyöllä on tämän päivän modernissa maailmassa käytössään kokonaan toisenlainen, nykyaikainen keinovalikoima.
Me täällä Virolahdella teemme nyt kotiseututyötä erilaisten hankkeiden avulla, verkoissa ja verkostoissa, eikä mikään elämänalue tai toiminnan muoto ole tälle työlle vierasta. Järjestämme luonto- ja kulttuuritapahtumia, kunnostamme ja nostamme esiin paikallishistorian ja lähiluonnon kohteita matkailu- ja virkistyskäyttöön sekä tuomme erilaisia toimintamahdollisuuksia tai palveluja kyliin. Oman asuinpaikan ja sen paikallisten ominaispiirteiden ymmärtäminen ja vaaliminen on perusta, johon kestävä kehittäminen, elävöittäminen sekä hyvä, viihtyisä ja turvallinen elinympäristö rakentuvat. Kotiseututyö on hyvä työkalu, joka sulattaa vaivattomasti yhteen kaikenlaisen sosiaalisen, ekologisen, kulttuurisen sekä taloudellisen toiminnan, jonka tavoitteena on paikallisen hyvinvoinnin ja elinvoiman lisääminen.
Virolahdella on järjestetty keväisin Arktika-päiviä vuodesta 2005 lähtien. Kotiseutuaktiivien aloitteesta syntynyttä Suomen suurinta lintutapahtumaa järjestää nykyisin Virolahden kunta. Kuva: Thomas Halloran
Kulttuurin ja taiteen lippulaivamme on Kaakon Kamarimusiikki -festivaali, joka kokoaa vuosittain Suomen parhaat muusikot konsertoimaan Virolahdelle. Rajaseudun historian vaiheista ammentavat metsiimme kätkeytyvä II maailmansodan aikainen Salpalinja ja sitä esittelevä Bunkkerimuseo ja retkeilyreitit, Pyterlahden graniittilouhos, josta vietiin Pietariin Aleksanterin monoliitti ja Iisakin kirkon punaiset pylväät, sekä Keisarin huvipuisto, jossa Venäjän viimeinen tsaari Nikolai II nautti maaseudun rauhasta perheensä kanssa leikkien ja tennistä pelaillen. Suomen suurin lintutapahtuma Arktika -päivät järjestetään vuosittain Virolahdella, koska täällä on paras paikka seurata arktisten lintujen muuttoa. Bunkkerimuseon yhteyteen avautui kesällä 2021 Virolahden oma Green Belt -keskus, mikä vie meidät Euroopan vihreän vyöhykkeen yhteistyöhön 24 maan kanssa. Eri puolille Virolahtea on noussut kuntoportaita, näkötorneja, laavuja, polkuja ja reittejä parhaille maisemapaikoille ja satunnainenkin matkailija pääsee niistä nauttimaan.
Kaakon Kamarimusiikki soi Harjun hovin puistossa kesällä 2021. Vuonna 2014 käynnistyneen festivaalin perustaminen oli kesävirolahtelaisen viulisti Jukka Merjasen hieno kotiseututeko. Kuva: Siru Ahopelto
Tämä kaikki ei ole syntynyt tyhjästä. Kotiseutumme on täynnä edellisten sukupolvien osaamista, työtä ja taloudellisia panostuksia. Tämän sekä aineettoman että aineellisen perinnön säilyttäminen mahdollisimman monipuolisena tarjoaa kasvualustan myös hyvinvoinnille ja luovuudelle tulevaisuudessa. Meistä jokainen voi omassa toiminnassaan edistää näitä tavoitteita. Tärkeää on myös oivaltaa, että kukaan muu ei tätä työtä tule valmiiksi meille tekemään. Asiat tapahtuvat vain, jos itse olemme aktiivisia ja aloitteellisia tarttumaan toimeen. Työtä ja tekemistä on riittänyt kaikille – niin kunnalle, yrittäjille, yhdistyksille kuin vapaaehtoisten aktiivien joukolle. Eikä tämä työ tule koskaan valmiiksi, sillä aina nousee esiin uusia ja kiinnostavia kehittämisen kohteita ja aina tulee myös uusia tekijöitä tuomaan työhön omia näkemyksiään ja omaa panostaan.
Vuonna 2021 valmistui Virolahden Green Belt -keskus, joka esittelee Euroopan vihreän vyöhykkeen toimintaa ja luo verkostoitumisen mahdollisuuksia paikallisille luontoalan yrittäjille ja palveluille. Kuva: Siru Ahopelto
On etuoikeus saada tehdä työtä oman kotiseutunsa puolesta. Sotatila Euroopassa maaliskuussa 2022 muistuttaa meitä siitä, että kaikkialla ei ole siihen mahdollisuutta, vapaus ei ole itsestäänselvyys. Tässä hetkessä mieleen nousee vuosien takaa kiinalaisen taiteilijan ja toisinajattelijan Ai Weiwein lausuma ajatus, joka puhutteli minua vahvasti, kun vaihdoin mielessäni ”Kiinan” sijalle ”Virolahden”:
”En aio koskaan jättää Kiinaa, ellei minua pakoteta. Kiina on minun. En voi jättää minulle kuuluvaa asiaa sellaisten ihmisten käsiin, joihin en luota.”
Minun on hyvin helppo ymmärtää sitä kiintymystä ja kotiseuturakkautta, mitä Ilkka Hanski tunsi Virolahtea kohtaan. Se sama voima veti myös minut ja perheeni aikanaan paluumuuttajina takaisin synnyinseudulle, missä nyt saamme omaa elämäämme ja kotiseutua rakentaa. Ilkka Hanski tunsi ja arvosti Virolahden monipuolisuutta. Hän oli tuttu näky niin lintutornissa kuin konserttisalissakin. Hän seurasi aktiivisesti mitä Virolahdella tapahtuu, eikä epäröinyt tuoda keskusteluun vahvojakaan kannanottojaan luonnon puolesta. Ilkka jätti Virolahdelle pysyvän jäljen: aluksi luentojen, puheenvuorojen ja keskustelujen kautta ja nyt lopuksi Luontoverkon kautta. Tämä on kestävää kotiseututyötä parhaimmillaan – jossa muuten sen perhoshaavin rooli on edelleenkin ollut aivan keskeinen!
Siru Ahopelto
virolahtelainen yrittäjä ja kotiseudun kehittäjä
Ota Virolahti haltuun ja tutustu Luontoverkon lisäksi muihin kohteisiimme: www.visitvirolahti.fi